Matkakuume on ajoittain nouseva, hellittämätön kaipuu ulkomaille. Lämpimään, uuteen ja tuntemattomaan. Pois arkikuvioista, tutkimaan katujen nimiä, katselemaan upeita maisemia ja hengittämään meri-ilmaa. Täällä matkakuumetta on lievitetty ostamalla lentoliput Kroatiaan ensi vuoden toukokuuksi! Toinen suurempi matka on suunniteltu vuodella 2019, kun täytämme parhaan kaverini kanssa 30-vuotta. Silloin suuntaamme New Yorkiin, mutta siitä lisää joskus toisten. Kroatia, Dubrovnik, koska meri ja no meri. Upea kaupunki, Game Of Thronesia on kuvattu vanhan kaupungin alueella ja meri. Ei siitä merestä nyt pääse yli eikä ympäri, se kuuluu ulkomaanmatkailuun.
Luin koulutehtävieni varjossa puolalaista kirjallisuutta ja törmäsin kirjailijaan nimeltä Olga Tokarczuk. Luin hänen kirjaansa Vaeltajat ja siinä, jos missä on pientä herättelyä ja ihmettelyä matkakuumeeseen. Kirja on erikoinen kokoelma pieniä katkelmia, välähdyksiä ihmisten elämästä. Se enemmänkin herättää kysymyksiä, kuin vastaa yhtään mihinkään. Suosittelen lukemaan kirjan, varsinkin jos pientäkään matkakuumeen astetta elimistöstäsi löytyy. Kirjan kuvitus on erittäin mielenkiintoinen. Se oli lainattu kirjasta The Agile Rabbit Book of Historical and Curious Maps ja jokaista kuvaa oli pakko pysähtyä tarkastelemaan pidemmäksi aikaa. Lopuksi hieman vielä otteita kirjasta. Lauseita, jotka saivat minut pysähtymään ja pohtimaan. Ja viimeinen lainaus on äidille. Kyllä äiti tietää.
'Meteli on sietämätön, mutta jo hetken päästä aivot tottuvat siihen, samaan tapaan kuin totutaan paksuihin talvivaatteisiin, jotka eristävät ruumiin muusta maailmasta.'
'Vesimolekyylit tungeksivat ilmassa, kaikkialla tuntuu meren tuoksu - sähköä, otsonia, kalaa.'
'Kun lähden matkalle, katoan kartalta. Kukaan ei tiedä, missä olen. Pisteessä, josta lähdin, vai pisteessä, johon pyrin? Onko olemassa jokin ''välissä''? Olenko kuin se itään lennettäessä kadotettu päivä vai länteen lennettäessä jälleen löydetty yö?'
' - Matkapsykologiassa keskeinen käsite on kaipaus. Se saa ihmisen liikkeelle ja antaa hänelle suunnan, herättää hänessä halun johonkin suuntaan. Kaipaus sinällään on tyhjä, se toisin sanoen antaa vain suunnan, ei päämäärää.'
'Mutta tiedän, että pusseihin kirjoitellaan vain levottomuuden ja epävarmuuden hetkinä. Sen paremmin tappio kuin suuri menestyskään eivät ole otollista maaperää kirjoittamiselle.'
'Professori aloitti - Luulen, että ihminen tarvitsee elääkseen suunnilleen samanlaiset ilmasto-olosuhteet kuin sitrushedelmät.'
 |
| Tämän päivän matkalla Mustikkamaalta kotiin |
