Say I won't

Tällaisen motivaatiolimusiinin bongasin matkalla Seattlen keskustasta. Tästä oikein loistaa: I dare you to say I won't! 

Jos joku sanoo ettet pysty siihen, niin ajaako se sinua luovuttamaan vai innostaako se tavoittelemaan asiaa kahta kovempaa?

Suurin osa 'en pysty siihen' ajattelusta on oman päämme sisällä. Tuttu ja turvallinen on helppoa ja mukavaa. Kehittyäkseen ihmisen kuitenkin tulee poistua mukavuusalueeltaan.

Mitä sinä voisit tehdä tänään asian eteen, josta olet unelmoinut? Mitäpä jos käväisisit epämukavuusalueella tänään? 

Itse aion mennä lenkille, vaikkei huvita ja jatkaa opiskelua sen jälkeen. Tavoitteet on asetettu ja pienillä askeleilla eteenpäin!

I dare you to say... I will do it!

Pike Place Market

Pike Place Market, täynnä ruokaa ja muita turisteille suunnattuja kojuja. Tunnelma hyvä, tuoreita mereneläviä ja raikkaita kasviksia. Hinnat ihan ylilyötyjä, tottakai kun turisteja paikka pullollaan. 

Parasta antia oli maustekauppa! Kaikki seinät täytetty hyllyillä, itsetekoiset etiketit, mukavat ja avuliaat myyjät. Mukaani tarttui muutamaa eri teetä ja mausteita. 

Alimmassa kuvassa syntyy mozarellaa mmm se on niin hyvää! 

Luontokuvia ja tottakai ruokakuvia!

Marymoor Park on Redmondissa eli viereisessä kylässä sijaitseva puisto. Sieltä löytyy vaikka mitä, mutta meidän pysäkkimme olivat off leash-koirapuisto ja radio-ohjattavien lentokoneiden puisto.

Koirapuisto oli upea! Pikkuinen joki virtasi toisella puolella ja koiran uittopaikkoja oli useita. Ei tarvetta uittaa venerannassa! Puisto oli suuren suuri niitty, josta löytyi myös metsäosuus. Pidemmälle metsään olisi voinut jatkaa koira kytkettynä. Koko alue oli siis aidattu. 

Lisäksi kuvia yleisesti luonnosta, niinkuin lupasin. Muunmuassa etana, joka on etusormen kokoinen!

Luonto on hyvin samankaltaista kuin Suomessa. Pystyn tunnistamaan useita kasvilajeja, mutta kyllä tässä silti erilaisuuden tuntua on. Sammal kasvaa puissa ja useita puunrunkoja päällystää murattikerros. 

Ruokaosuudessa elämäni ensimmäinen english muffin ja pihvipäivä. Näihin kuviin ja tunnelmiin, hyvää viikonloppua! 

Rodeo, miten tämä saadaan Suomeen!

Ennen rodeota kiertelimme ruokakojuissa ja myyntiosastolla. Nahkoja niin paljon! Tämän kaupan olisin voinut ostaa tyhjäksi, mutta matkalaukun koko rajoitti ostoksia, joten mukaan tarttui vähän taidetta seinille vanhan ajan cowboy tunnelmissa ja erään paikallisen taiteilijan printattu maalaus kanvaasilla.

Yläpaikat, näki hyvin kaiken. Vielä joskus hankkiudun eturiviin hengittämään tuota adrenaliinin määrää! Eight second ride on yllättävän pitkä aika kun alla teutaroi hurjan kokoinen härkä! Rakastin kaikkea mitä rodeo tarjosi! Tätä Suomeen kiitos! Loistavaa viihdettä ja huikeita eläinten ja lasson käsittelytaitoja tarjolla. Istuin penkkini reunalla melkein kokoajan. Tämä on vielä parempaa viihdettä kuin jääkiekko. Kun jääkiekkopeli alkaa musiikki hiljenee, täällä musiikki laitetaan päälle kun action alkaa!

Päivä oli sateinen, kastuimme läpimäriksi kävellessämme stadionille!

Illan kruunasi Brad Paisley ja satuimme saamaan paremmat istumapaikat eräältä kaverin kaverilta, joten pääsin ottamaan ihanan kuvan konsertin lopuksi. Welcome to rodeo, viimeisen päälle tyyli kohdillaan! Tykkäsin, kannatti tulla tänne asti rodeoon!

Viinin luvattu kylä, Woodinville

Viininmaistelukierroksella kävimme kolmessa eri paikassa. Chateau Ste Michelle, Fidelitas ja Alexandria Nicole, joista viimeinen oli tämän kierroksen lemppari. Ihania kukkaisia ja kevyitä valkoviinejä! Punaviineistä paras osui Chateau Ste Michellelle. 

Washingtonin eteläpuolella on suuri viininkasvatusalue ja jotenkin kaikki viinitilat ovat ajautuneet aikojen saatossa avaamaan maisteluhuoneet Woodinvillen alueelle. Kuulema Chateau Ste Michellen jalanjäljissä, jos tarinaan on uskominen. 

Maistelun lempparivalkoviini! 

Wine, wine, wine!

Eli tänne, jos minne kannattaa tulla nauttimaan viineistä. Parhaimmillaan löytyy kolme maisteluhuonetta 300 metrin sisällä vierekkäin ja seuraava taisi olla tien toisella puolella, joten maisteltavaa riittää!

Päivän saalis, viiniklubilaiselta, eli tasaisin väliajoin viinitiloilta tulee muutama viini klubilaiselle ostettavaksi. Asia, joka Suomessa varmaankin on kiellettyä tai niin kallista, ettei edes kannata. Veikkaan Räsästä tässä.

Seattle, Washington

Sateista ja aurinkoista sopivassa balanssissa, paljon lintujen laulua ja luontoa. Lukemattomia määriä valkoisia hevosaitoja ja pieni kylä täynnä viininmaistelutiloja. Woodenville, Seattle, Washington.

Saavuin maanantaina kummini perheen luokse Seattleen viettämään aikaa. Lento meni hyvin nopeasti lukien ensin pääsykoekirjoja ja loppumatka Operaatio Troijalainen kirjaa, joka oli ilmainen näyte Elisa Kirja-palvelussa. Hyvä ja jännittävä poliisidekkari, tuli luettua kahdessa päivässä.

Suurin osa kuvista on edelleen ruuasta, ei täällä mitään kuulumisia jaeta vaan kuvia ruuista, joita söin! Lupaan ottaa kuvia luonnosta, joka on todella monimuotoinen täällä. Takapihallakin voi bongata hyvällä tuurilla kojootteja ja muita metsän eläimiä. 

Panang Chicken Curry Microsoftin kampuksella.

Lean ihanan raikasta vesimelonipizzaa, seuraavan kesän takuujälkiruoka!

Chicken Wingsit ei ole koskaan huono idea!

Red Velvet cupcake, tämä oli to taste-listalla!

Kävimme Microsoftin kampuksella, joka oli upea! Alueen kokoa havainnoidakseni kampukselta löytyi muunmuassa oma jalkapallokenttä ja ravintoloita joka makuun yhden rakennuksen verran. Totesinkin vierailulla, että kampukselta ei tarvitse välttämättä edes poistua työpäivien välissä, koska kampuksella oli myös postitoimisto, polkupyöräkauppa ja kaikkea mahdollista!

Kävimme myös paikallisessa suuressa tukussa Costco. Lattiasta kattoon lavoittain tavaraa, halpaa alkoholia ja riveittäin vaihtoehtoja! Tämmöisiä ei ole pahemmin Suomessa näkynyt ja nyt en viittaa halpaan alkoholiin. Pintopapuja 10 kilon säkeissä, chicken wingsejä 3 kilon pakasteina ja mitähän kaikkea. Nälkä tuli katsellessa!

1 litra 10 $, halvin Alkon tequila netin mukaan 20 € 0,5 litraa. Verostahan me maksetaan. 

Kuusi litraa viiniä, hitusen arvokkaampi viini, missä tilaisuudessa tällaisen edes viitsisi avata saati edes ostaa!

Tähän mennessä Seattle on täysi 10! 

Moby the Dog ja minä tänään, +21 astetta, pääsykokeisiin lukua ja väriä nahkaan.

Hengitin rasvaa!

Ruoka on hyvää, mutta. Rasvaa ja uppopaistamista, jättimäisiä annoksia, joita ei jaksa syödä vaan ruokaa menee automaattisesti hukkaan. Missä Afrikan nälkäiset lapset ovat? Täällä riittää syömistä, terveydestä en sano mitään.

Ensimmäisessä kuvassa on lapsuuden lempiherkkuni paistettu sian kamara, eli nahka ja läski kuumennetaan uunissa niin että nahka muuttuu sipseiksi, mausteita niskaan ja valmista! Niin hyvää! Löysimme niitä paikallisesta aasialaisten omistamasta viinakaupasta. En edes muista milloin tätä on Suomesta saanut.

Seuraavat kaksi kuvaa ovat tähän mennessä paras barbeque, jossa olen käynyt Good Company. Linjastolta sai ruuat ja hinta kohdallaan. Maku loistava, ribsejä, perunasalaattia, leipää ja jälkkäriksi pekaanipähkinäpiirakkaa. 

Kolme seuraavaa kuvaa, Rodeo Houstonin ruokaosuus, eli kaikkea mahdollista uppopaistettuna tai kuorrutettuna sokerilla. Söin alligaattoria, joka maistui kanalta. Gumbo eli kuvan keitto oli ihanaa! Tätä täytyy opetella tekemään kotona! Uppopaistettuja suolakurkkuja ja jalopenoja. Yhdessä kuvassa vain esimerkki annoskoosta täällä päin. But hey, it's Texas. Everything is bigger here!

Kaikkea minkä voit kuvitella, voi uppopaistaa. Oreo-keksejä, kakkupaloja, alligaattoria, pekonia, you name it they have it! Ilmassa oli rasvan tuntua, jos seisoi oikeassa kohdassa ruokatelttoja pystyi rasvaa hengittämään keuhkot täyteen, siltä se ainakin tuntui.

Viimeisenä vähän eksoottisempaa! Vietnamilaisen ravintolan Pho keitto kaikella lihalla. Ja sieltähän löytyi lihaa, jänteitä ja lehmän vatsalaukkua. Ja oli hyvää! En olisi uskonut, mutta kaikki tuli syötyä.

Pallomaha kiittää ja kuittaa!

Pikaiset kuulumiset

Ensimmäinen viikko takana. Viikko meni nopeasti ja alkuviikko oli melko tylsää, ennenkuin sain matematiikan opiskelun käyntiin. Ja niille, joille olen unohtanut mainita, niin olen hakemassa lukemaan kauppatieteitä ensi syksyksi. Hakupaperit täytin tällä viikolla! Joten runsaasti opiskelua kuuluu meikäläisen peruspäiviin täällä puolella maailmaa.

Yhden päivän kohokohta oli Kroger. Eli paikallinen supermarketti, saa nauraa! Oli kulttuurishokki. Yksi hyllyväli oli molemmin puolin täynnä limppareita ja loput kaupasta mitä suuremmissa määrin puolivalmiita, säilöttyjä tai pakastettuja valmiita ruokia. Ostin ensimmäistä kertaa puolivalmiita vohveleita (lisää vain kananmunat ja vesi) ja muuta sekalaista. Kitkatteja tottakai!

Tiistaina oli St. Patrick's Day, siltä illalta ei ole kuvia, koska puhelin jäi kotiin. Vihreää kaljaa, countrybändi ja pieni ravintola, joka oli tupaten täynnä ihmisiä pukeutuneena joillain tavoin vihreään. Hyvä ilta, musiikki oli loistavaa!

Torstai-iltana käytiin lähibaarissa, mukava pieni paikka ja järkevät hinnat. Hendriksonin gintonicin sain täältäkin puolen palloa! Tosin ilman kurkkua, joten ei ihan nappiin. 

Ihanat puolivalmiit vohvelit, mansikoita, appelsiineja ja aurinko! Matikka varjona, viiden vuoden laskutauon jälkeen joutuu miettimään todella pitkään ihan peruslaskujakin! Mutta kyllä se sieltä muistuu!

Elän syödäkseni vai syön elääkseni?

Tacos Go Go, 2912 White Oak Dr., Houston, TX. Ihanan halpoja tacoja ja useita eri kastikkeita, joita sai oman maun mukaan lisäillä.

Opiskelijan välipala, ei niin terveellinen. Mutta hei! Lomalla ollaan ja hyvää oli. KitKatteja en muista nähneeni Suomen maalla hetkeen tai on mennyt minun silmien ohi. Ja kyllä, kaikki oli King Size, muuta ei täällä tunnu olevankaan.

Paikallisen leipomon Angela's Oven, 204 Aurora St., Houston, TX rosmariini-valkosipulileipää, johon päälle laitettu srirachamajoneesia, salaattia ja pekonia. Taivaallista! Varsinkin kun en ole noin viikkoon leipää syönyt. Leipä tuoksui ihanalle, vastaleivottu ja valkosipuli, ei mene koskaan pieleen. 

Spicy Lemongrass Tofu vietnamilaisessa tavernassa. Taivaallisen hyvää! Lisukkeena lehtikaalisalaattia, riisiä ja paistettua paprikaa.