Bussi 64 Itä-Pakilaan eikun!

Tältä näyttää kun meikäläinen lähtee seikkailemaan ensimmäistä kertaa bussilla Helsingissä. Rakkaat kaverit on aina asuneet mukavasti paikallisjunaliikenteen varrella, niin olen busseilta säästynyt.

Mutta lähdin siis metsästämään äidille intialaisia mausteita Vii-Voan nimiseen kauppaan, joka sijaitsee hmm karttaa katsoessa noh Hämeentie 3, Helsingissä (Kallio, Meri-Haka?) Kuka näistä tietää?

Kysyvä ei tieltä eksy, sillä heti kun tulin kadulle niin tajusin, etten tiedä missä suunnassa keskusta on, että menen oikealle puolelle tietä odottamaan bussia!

Hetken mietittyäni menin lähimmälle pysäkille, jossa ystävällinen nainen opasti Helsingin bussiliikenteen käyttöä. Aina oppii jotain uutta! Kiitos! Pelastit minut paljolta määrältä epävarmuutta ja stressiä!

Ja en siis omista nettiä tällä hetkellä puhelimessani, joten siksi en nykyiseen tapaan kysynyt vastausta puhelimeltani.

Selkeästi ihminen välillä unohtaa nykymaailmassa, että ympärillämme on paljon ihmisiä. Ystävällisiä, auttavia, positiivisia, päivän pelastavia naisia ja miehiä. Uppudutaan kotimatkalla puhelimen ääreen ja katse ei harhaile.

Mitäpä, jos tänään nostaisit katseesi pois puhelimen ruudulta ja katsoisit keitä lähelläsi näkyy? Hymyile heille, välillä muuta ei tarvita! Piristetään toistemme päivää! Samalla voit laskea kuinka moni tuijottaa vain puhelimen ruutua. Vastaus: Liian moni.

Ja se kauppareissu, kyllä löysin perille ja kassillinen mausteita ja linssejä lähti mukaan ja löytönä julienne-raastin (4,50 €). Kesäkurpitsapasta here I come!

Yhtä juhlaa

Asia, jota tuli reissussa kaivattua! Kunnon tummapaahtoista kahvia, parhautta! Home sweet home <3

30 tuntia on vuorokausi: Miami-Oslo-Helsinki

Viimeisen päivän päivällinen, mereneläväpastaa ja proseccoa. Täydellistä! 

Rannikolla tuli lähinnä pyörittyä, nyt kun näkee kartalta paikat, joissa tuli vierailtua.

Bye bye Florida! Until the next time!

Hiukan yli 30 tuntia hereillä, joista hiukan yli 10 tuntia lentokoneessa. Kahdeksan tunnin odotusaika Oslon lentokentällä, Norja hyvästeli kauniilla auringonlaskulla. Olo on nuutunut, mutta kyllä oli sen arvoista!

Lähtöpäivä

Tänään alkaa melkein 24 tuntia kestävä siirtyminen Helsinkiin. En ole henkisesti valmis reissuun, mutta pakko kait se on. 9 tuntia lentokoneessa, ihanata! 8 tuntia hengailua Oslon lentokentällä, vielä ihanampata! Mutta elämä on valintoja täynnä. 

Sain kaikkia odotuksiani vastaan pienen matkalaukun suuren sisään ja vielä kaikki tavarat mahtuivat! Kaksi kiloa ylimääräistä painoa piti ostaa lentolippuun, kun 1,4 kiloa meni rajan yli.

Tällä hetkellä täällä on ukkonen, tai enemmänkin Downtownissa on ukkonen, jota ihastelen parvekkeelta.

Ei mitään suunnitelmia tälle päivälle! Jonnekin syömään ennen lähtöä, siinä se. Niin ja kasa kolikoita pitäisi tuhlata jotenkin. Miten, en tiedä vielä. 

Suomi täältä tullaan!

Ennen ja jälkeen

Key West

Herätys 5.30 aamulla ei tehnyt yhtään tiukkaa, koska tiedossa oli koko päivän reissu Key Westiin. Yhdysvaltojen eteläisin paikka, 90 mailia Kuubaan. Heti heräsi ajatus, milloin reissaisin sinne?

En ollut suunnitellut päivälle mitään kummallista. Olin lukenut, että rannalla on turha snorklata, joten hautasin ajatuksen ostaa snorklausvälineet ja viettää päivän rannalla. Yelp oli kertonut parhaat paikat syödä ja olin varautunut kävelylengillä matkaan, ruokaa ja maisemia-agenda.

Päivä sai kuitenkin aurinkoisen muutoksen, kun opas ilmoitti, että 3 tunnin snorklausreissuja on saatavilla. Paikan päällä vietimme noin 6 tuntia, joten kerkeäisin hyvin merille! Kyllä! Mahtavaa! 

Matka Key Westiin taittuu saarien ja niitä yhdistävien siltojen välillä. Merimaisemaa riitti, Meksikonlahti toisella puolella ja Atlantti toisella. Bongasin delfiinin ja hyppäävän rauskun! Rausku, hyppäsi metrin ilmaan ja sukelsi takaisin mereen. Tässä vaiheessa meikäläisen silmät on kuin lautaset ja sydän hakkaa tuhatta. Ne pystyvät hyppäämään pois vedestä?!

Elkää kysykö miksi, mutta rausku, tuo meren pohjassa elävä pannukakun muotoinen kala. Ei varmasti syö ihmisiä välipalaksi, mutta ymmärtääkseni osa lajeista voi pistää niin sanotulla hännällään. Pelottavia, epäilyttäviä, aavemaisia meren pannukakkuja. Ja minä olin vapaaehtoisesti menossa niiden sekaan mereen!

No, tosiasiassa siinä vaiheessa kun paatti saatiin koralliriutan laidalle ankkuroitua olin toisena jonossa hyppäämään laivasta veteen! Tuntematon pelottaa, hait ja alligaattorit ei. Rauskut pysyivät onneksi poissa, mutta nähtävää riitti! Koralliriuttaa ja paljon erilaisia kaloja. On hauska huomata, että se kala mitä pienenä tuijotti  kotiakvaariosta, tuijottaa nyt siinä keskellä merta takaisin, eikä vain yksi vaan parvi kaloja!

Tätä lisää! Snorklasin noin 40 minuuttia, jonka jälkeen pohje kramppasi, joten siirryin alukselle. Pienen tauon jälkeen olisin voinut hyppiä veneestä mereen ja uida takaisin alukseen vaikka koko päivän, mutta hypätä ei saanut enää snorklauksen jälkeen, joten tyydyin uimiseen. 

Nahka paloi, vaikka levitin aurinkorasvaa useaan otteeseen. Väsyneenä ja onnellisena raahuduimme ranskalaisen tytön kanssa (johon tutustuin snorklatessa) syömään paikkaan nimeltä The Boat House. Nälkäisenä kaikki maistuu ekstrahyvältä! Tuoretta kalaa fish and chipsien muodossa ja ihanaa limedippiä.

Päivän kruunasi yksi to-eat-listalla olevista asioista nimittäin Key Lime Pie, paikan erikoisuus. Ihanaa, pehmeää, hapanta, makeaa ja raikasta!

Tämmöisiä päiviä voisi olla usemmin! Vesille, sukeltamaan ja lopun kruunaa loistava ateria!

Got a new name again!

Jatkoa monien nimieni listaan. Tämä on niin hauskaa! 

Nyt olen myös varma, että tavutin nimeni oikein ja selkeästi. Roonna, hmm kuulostaa hyvin eksoottiselta!

Everglades

Maanantai-aamu alkoi alligaattorijahdilla. Pakolliset nähtävyydet-listalta Everglades ruksittu yli. 

Jälkikäteen ajateltuna parasta oli driftata aluksella pitkin suota niin, että vesi valui silmistä. Ja toki itse eläimet, linnut, kilpikonnat ja alligaattorit.

Opin paljon uutta ja nautin luonnosta ja uusista eläintuttavuuksista paljon!

Siellä se möllöttää, hyvin ne naamioituu!

Minigaattori

Kunnon turistilla on tarra paidassa, ettei vaan katoa! 

Tämä tuli veneen viereen heti kun istuin laivaan ja sukelsi lopulta veneen alle, kyllä vähän jännitti, kun ei tiennyt otuksesta vielä mitään. Nyt tiedän, että nämä otukset nukkuvat 90 % elämästään ja loppuaika kuluu ruokaan ja tyttöihin, oppaan sanoja lainaten!

Varokaa haukia! Johan ne jäät on sulaneet pois!

Ulkokuori hämää

Taas eräs Miamin päivä takana. Tänään se koostui juoksulenkistä (tuskaista ilman vesipulloa), rannalla makaamisesta ja pääsykokeisiin luvusta. Olin luvannut itselleni, että jos lukeminen sujuu pääsen illalla tsekkaamaan uuden ravintolan Yelp-listalta.

Tänään se paikka oli nimeltään Go-Go. Go-Go sijaitsee Alton Roadilla, missä muuten hinnat ovat huomattavasti halvempia kun ollaan 'niin kaukana rannasta' eli noin kilometrin päässä.

Ulkoapäin ravintola näytti tältä. 

Herken piti tuijottaa, että kyllä, siinä se on. Pieneltä ja nuhjuiselta näytti ulkoa, mutta arvostelut 4-5 tähteä, hehkutus empanadoista ja mansikkalimonaadista olivat vakuuttaneet minut. Ja ei suotta! Otin empanadoja kotiin mukaan aamupalaksi ja haukkasinkin palan. Oli hyviä, ohut maukas taikinakuori, mausteiset täytteet, herkullisia! Limonadi oli myös ihanaa, raikasta sitruunaa ja mansikkaa, ei ylimakeutettua, niinkuin limonadit Houstonissa. 

Mutta tämän päivän kasvisruoka löi minut ällikällä! Maksoin tästä noin 8 $ ja mietin mitä samalla rahalla saisi Suomen ravintoloista? En keksinyt muuta kuin uppopaistetut alkupalat.

Tuoreita kasviksia, oliiveja, puolikas avokado! Itsetehtyä hummusta ja salsaa, kasvispihvi herkullisen kokojyväleivän välissä. Ja herkullisia porkkanalohkoja, näin herkullista porkkanaa en ole saanut koskaan aiemmin! 

Hyvä ruoka, parempi mieli! Sain myös taas uuden version nimestäni Oann. Nice to meet you! Ei vissiin menny tavutus ihan oikein tänään.

Lempiaiheeni: kukas muu kuin ruoka

Joskus joku kysyi minulta olenko kasvissyöjä, sillä useimmiten töihin eksyi lounaaksi raejuustolettuja tomaattisalaatin kera tai jotain muuta lihatonta ruokaa. Näin ei ole, olen edelleen kaikkiruokainen, mutta olen alkanut tietoisesti kokkaamaan enemmän kasvisruokaa. 

Aktiivisempi kasvisruokien kokkailu alkoi Madventuresin lihaton lokakuu-tempauksen puitteissa. Tuli pohdittua silloin, kuinka itse voisi pienentää lihan kulutusta ja kun lihaa ostaisi, niin ostaisi paikallista lihaa. Pirkka-sivustolta löytyi helposti herkullisia kasviruokareseptejä, millä pääsi alkuun.

Kasvisruokaa tulee maustettua ajatuksella, kun liharuokiin menee aina grillimaustetta tai vastaavaa. Eli ruoka on herkullista, terveellistä ja vieläpä halvempaa! Kasvishyllyt ja papuhyllyt näkee kasvisruokakokeilujen jälkeen täysin uudessa valossa! 

Haluaisin itse jatkossa panostaa lihan laatuun, syöden sitä vastaavasti harvemmin ja nostaa kasvisruokapäivien määrää viikossa useampaan. Muun muassa viikkovege-sana on tullut vastaan, eli ma-pe mennään kasvisruualla ja viikonloppuna vapaata. Myös Meatless Monday voi olla osalle tuttu, siitä on hyvä aloittaa, eli maanantaina syödään kasvisruokaa. Opettele joka viikko yksi uusi kasvisruoka, jos ei pääruokana niin vaikkapa iltapala esim. hummusta, salsaa tai vastaavaa? 

Luonnonsuojeluaspekti on myös yksi näkökulma, miksi kasvisruoka kannattaa. WWF:n sivuilla kannattaa käydä tutustumassa tarkemmin, mutta perusperiaatteeltaan kilon lihaa tuottamiseen tarvitaan hurjasti enemmän maata ja vettä verrattuna kasvisten tuottamiseen. Meillä on kuitenkin vain yksi maapallo.

Itse kuitenkin herkkusuuna ajattelen ensin makunystyröillä ja kukkarollani ja muut aspektit tulevat mukavana bonuksena

Miamissa löysinkin Yelpin kautta ihanan kasvisruokapaikan. Söin falafel-pitaleivän. Leipä ja falafel valmiina ja pitkä buffetpöytä täynnä erilaisia kastikkeita ja salaatteja, millä leivän sai täyttää. Maut olivat ihania, juuri maustamisessa se ruuan salaisuus usein onkin. Kuvakin löytyy, mutta oli niin nälkä, että pari haukkua on jo otettu! Lisänä tuorepuristettua mehua (kurkkua, omenaa jne.)

Nesteytyspuolta, kookosvesi uutena tuttavuutena, Corona ei niinkään.

Toinen kasvisruoka, aurinkokuivattuja tomaatteja, pinaattia, fetaa, oliiveja ei mennyt pieleen! 

Illallinen kreikkalaisessa ravintolassa, raikasta kylmää taboulehsalaattia ja pinaattipiirakkaa tsatsikin kera. Taboulehsalaatti menee kylmyyden ja raikkauden kautta ensi kesän ruokalistalle! 

Frozen yogurt, haalin neljää eri makua ja hedelmiä ja suklaakastiketta päälle. Ihanaa oli ja täällä veloitetaan painon mukaan! Jäätelön, ei ihmisen. Pallomaha tuijottaa omaa napaansa ja kuittaa!

Holokaustin muistomerkki

Historia ei kuulu minun vahvuuksiini tai mielenkiinnon kohteisiin, paitsi holokausti ja toinen maailmansota. Nämä julmuudet menevät niin yli oman ymmärrykseni, että sen ymmärtämiseksi olen kiinnostunut siihen liittyviin asioihin. 

Tänään avautuikin oiva tilaisuus oppia uutta ja muistaa, mitä vääryyttä ja kauheuksia ihmiset kestävät ja voivat aiheuttaa. Miamista löytyy Holikaustin muistomerkki, joka on todella vaikuttava!

Ei paljoa hymyilyttänyt holokaustikierroksen jälkeen. Taide oli upeaa, ihmisten ilmeet oli vangittu taiteeseen todella upeasti. Kierroksella oli myös valokuvia ja tietoja noilta ajoilta. 

Ihminen pystyy moneen, toivottavasti kaikki muistavat oppia historiasta ja oppivat hyväksymään kaikki ihmiset juuri sellaisina kuin he ovat! 

Osa holokaustin uhrien nimistä seinille kaiverrettuna, laattoja oli paljon.

Ei paljoa hymyilyttänyt jälkikäteen, mutta oli aivan upea kokemus! Anne Frankin sanoihin on hyvä lopettaa. 

'Despite everything, I believe that people are really good at heart.'

Anne Frank

Viimeiset päivät Seattlessa

Mitäpä muutakaan kuin ruokaa! Viimeisen päivän kunniaksi Redmondin Haiku-sushibuffet. Oijoi, voiko muuta sanoa. Kuvat kertoo, pallomaha kuittaa!

Suuri valikoima erilaisia susheja.

Päivän erikoisosasto sisälsi kananjalkaa (kamalan makuista!), simpukkaa (hyvä, kermainen), ruokabanaania (ei moitittavaa, mutta ei herkullistakaan) ja erilaisia höyrytettyjä juttuja (ihan syötäviä).

Ja vielä jälkkäri, tuoretta ananasta ei voita mikään! Paitsi ehkä vaahtokarkki kuorrutettuna suklaalla, ehkä..

Kumma kyllä, matkalaukku meni vielä kiinni! Tavara oli lisääntynyt ja Miamista pitääkin hankkia uusi matkalaukku!

Miami Beach

Seattle - Miami yölento, miten kummallisessa asennossa voikaan ihminen nukkua? Sain keskipenkkipaikan ja en ymmärrä vielä itsekään kuinka sain niissä asennoissa könötettyä ja vielä nukahdettua! Pari päivää lennosta tuli niin kovat päänsäryt, että piti turvautua paikalliseen Buranaan eli Adviliin. 

AirBnB:n kautta hommasin huoneen itselleni, keskeltä South Beachia. 700 metriä rannalle ja kaikki SoBe:n nähtävyydet ovat kävelymatkan päässä. Tämä, jos mikä on mahtavaa! Asunnon omistajat ovat todella mukavia!

Aurinko lämmittää nahkaa ja mieltä! Olen huomannut hymyileväni, kun on lämmintä, aurinko paistaa ja meri tuoksuu. Päälle ei tarvitse laittaa kerroksittain vaatteita ja yölläkin on lämmintä, nytkin tätä postausta kirjoittelen parvekkeella klo 22 illalla.

Opiskelu jatkuu! Oli tarkoitus lukea johtajuutta, mutta kirjamuutosten takia jouduin tilaamaan uuden kirjan ja päädyin harjoittelemaan matikkaa. Kelpaa harjoitella parvekkeella nauttien lämmöstä samalla.

Eläinystävä Miamissa on Knopa (venäjäksi Nappi). Tyypillinen kissa, saa raaputtaa, mutta jos erehdyt rapsuttamaan väärin niin tulee huutia. Kissa ei kuulema yleensä ole pitänyt majoittujista, mutta minun kanssa tuli toimeen. Tämä herätti ihmetystä majoittajissa! 

Asunto ulkoapäin. Tykkään! Miamissa on sopivasti kaikkea ja ennen muuta lämpöä!