kirjoitettu 31.7.2017
Osaan luontevasti sanoa ”Przepraszam! Anteeksi - kun ajoin matkalaukullani miehen jalan päältä lentokentällä. Olen Varsovassa. Ja vietän täällä koko elokuun, opiskellen puolan kieltä kesäkurssilla Varsovan yliopistossa.
Ensivaikutelmani kaupungista on hyvä. Aurinko paistaa täydeltä taivaalta ja ihana 30 asteen lämpöaalto hyväilee ihoani. Pääsen asuntooni ja kävellessäni käytävää pitkin, en ole enää niinkään varma olemmeko upeassa Puolan pääkaupungissa. Rapistuvat seinät tuovat mieleeni lähinnä vanhan vankilan, seinien rappaukset tippuvat pois ja metallisia kaltereita on joka puolella. Ei ole kuin 28 vuotta siitä, kun kommunismivalta päättyi Puolassa. Tämä rakennus on saanut alkunsa joskus 60-luvulla.
Hilseilevien ja kaikuvien käytävien keskeltä löytyi kuitenkin oma kotiovi. Lämmin, ruskea ja sisään kutsuva ovi, jossa on monta lukkoa - niin monta, että ensimmäiset pari päivää harjoittelen vain avaamaan ja sulkemaan lukkoja. Kotioven takaa avautuu vaalea ja lämmin huoneisto. Ihana keittiö kaasuhelloineen ja sympaattinen pieni parveke. Ikkunasta sinua tuijottaa lehtien meri, mikä suojaa mukavasti kuumalta ilta-auringolta. Tämä on sitten kotini seuraavan kuukauden, ulica Okopowa.
Ensimmäinen päivä meni nukkuessa. Nukuin kevyet neljän tunnin päiväunet ja iltapäivällä kävelin pitkin kaupungin katuja ja lueskelin katukylttejä - tuntien itseni kumman kotoisaksi. Päädyin lähellä sijaitsevaan ruokakauppaan nimeltään Biedronka - leppäkerttu. Keräilin onnellisena tuoreita persikoita pussiin ja lähdin etsimään vaakaa. En löydä sellaista ja hetken tarkkailtuani huomaan, että kassa punnitsee ostokset puolestasi. Olen aina pohtinut kuinka kassa tekee sen? Mistä he tietävät onko kyseessä terttutomaatti vai normaali tomaatti, jos irrotan tomaatit tertuistaan?
Ulkomailla nautin aina jostain syystä eniten kaupassa käynnistä. Tavaan erilaisten puurolajien nimikkeitä ja vertailen kasvisten hintoja. Nytkin löysin 100% ksylitolia jauheena hyllystä! Kaikkein paras oli kuitenkin ruokakaupan ostoksien kuitti. Kasvisten kilohinnat olivat kaikki alle 2 euroa ja vesimelonin kilohinta 25 senttiä! Käyn pientä voiton tanssia hyllykköjen välissä, kun iloitsen erikoisista ruokalöydöksistä ja halvoista hinnoista. Olen syönyt ensimmäiset kaksi viikkoa tattaria ja persikoita ja persikoita ja tattaria. Ja karkkia - paljon karkkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti