Herätys 5.30 aamulla ei tehnyt yhtään tiukkaa, koska tiedossa oli koko päivän reissu Key Westiin. Yhdysvaltojen eteläisin paikka, 90 mailia Kuubaan. Heti heräsi ajatus, milloin reissaisin sinne?
En ollut suunnitellut päivälle mitään kummallista. Olin lukenut, että rannalla on turha snorklata, joten hautasin ajatuksen ostaa snorklausvälineet ja viettää päivän rannalla. Yelp oli kertonut parhaat paikat syödä ja olin varautunut kävelylengillä matkaan, ruokaa ja maisemia-agenda.
Päivä sai kuitenkin aurinkoisen muutoksen, kun opas ilmoitti, että 3 tunnin snorklausreissuja on saatavilla. Paikan päällä vietimme noin 6 tuntia, joten kerkeäisin hyvin merille! Kyllä! Mahtavaa!
Matka Key Westiin taittuu saarien ja niitä yhdistävien siltojen välillä. Merimaisemaa riitti, Meksikonlahti toisella puolella ja Atlantti toisella. Bongasin delfiinin ja hyppäävän rauskun! Rausku, hyppäsi metrin ilmaan ja sukelsi takaisin mereen. Tässä vaiheessa meikäläisen silmät on kuin lautaset ja sydän hakkaa tuhatta. Ne pystyvät hyppäämään pois vedestä?!
Elkää kysykö miksi, mutta rausku, tuo meren pohjassa elävä pannukakun muotoinen kala. Ei varmasti syö ihmisiä välipalaksi, mutta ymmärtääkseni osa lajeista voi pistää niin sanotulla hännällään. Pelottavia, epäilyttäviä, aavemaisia meren pannukakkuja. Ja minä olin vapaaehtoisesti menossa niiden sekaan mereen!
No, tosiasiassa siinä vaiheessa kun paatti saatiin koralliriutan laidalle ankkuroitua olin toisena jonossa hyppäämään laivasta veteen! Tuntematon pelottaa, hait ja alligaattorit ei. Rauskut pysyivät onneksi poissa, mutta nähtävää riitti! Koralliriuttaa ja paljon erilaisia kaloja. On hauska huomata, että se kala mitä pienenä tuijotti kotiakvaariosta, tuijottaa nyt siinä keskellä merta takaisin, eikä vain yksi vaan parvi kaloja!
Tätä lisää! Snorklasin noin 40 minuuttia, jonka jälkeen pohje kramppasi, joten siirryin alukselle. Pienen tauon jälkeen olisin voinut hyppiä veneestä mereen ja uida takaisin alukseen vaikka koko päivän, mutta hypätä ei saanut enää snorklauksen jälkeen, joten tyydyin uimiseen.
Nahka paloi, vaikka levitin aurinkorasvaa useaan otteeseen. Väsyneenä ja onnellisena raahuduimme ranskalaisen tytön kanssa (johon tutustuin snorklatessa) syömään paikkaan nimeltä The Boat House. Nälkäisenä kaikki maistuu ekstrahyvältä! Tuoretta kalaa fish and chipsien muodossa ja ihanaa limedippiä.
Päivän kruunasi yksi to-eat-listalla olevista asioista nimittäin Key Lime Pie, paikan erikoisuus. Ihanaa, pehmeää, hapanta, makeaa ja raikasta!
Tämmöisiä päiviä voisi olla usemmin! Vesille, sukeltamaan ja lopun kruunaa loistava ateria!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti